Perustukset valmiihkot

3.12. Paalujen ympärille viriteltiin styroksit. Seuraavana päivänä näiden ympärille alettiin sitten virittämään valumuotteja. Hurjan kokoinen talo! oli ensimmäinen tunne, kun pohjan koko alkoi hahmottumaan.

Tänä vuonna olen hyvin tyytyväinen, että joulukuu on lumeton ja kurainen. Ainakin meillä maatyöt etenee ihan sinne jouluun asti :) Pari kertaa satoi lunta, ja mietin, että no nytkö tuli stoppi hommille... Mutta ehei, pianhan ne lumet poiskin suli.

9.12. Tuli iso betonimylly ja lorotti valmiisiin raudoitettuihin muotteihin löröt. Kaunis aurinkoinen talvipäivä, pakkasta muutama aste. Hento lumipeite maassa... Sähköä lainattiin naapurilta (ei olla vielä maksettu, paljonkohan sitä kului...) kun omaa ei oltu vielä kytketty. Perustusten päälle laitettiin lämmitinpeitteet tms. että betoni kuivuisi. ME Perustusten pojat ystävällisesti aina juttelivat ja kertoivat työvaiheita, kun siellä päivittäin naamaani näytin... Seuraavana aamuna olikin omaan sähkökaappiin ilmestynyt mittari, joten äkkiä johto sinne ja naapurin sähkön kulutus stopille!

Välillä kauhulla ihmettelen etutonttilaisten pitkää pinnaa... Kestävät meidän rakentamista ja rojuja tontillaan, styroksia paalukaupalla, johtoja, putkia, rautoja ja roskaa. Ja suurinosa heidän tontillaan. Tavoitteena saada hommat pulkkaan ennen joulua ja siivottua mestat joulukuntoon!

12.12. Tontille tullessa oli koko tie katki kun hervoton rekka tukki koko tien. No ontelolaatathan ne siellä oli tulossa. Rekkakuski yritti saada minua ohjaamaan peruutusta kirveenvarttamme pitkin, mutta vetäydyin vastuusta ja kävin huikkaamassa tontilta perustusmiehen... Kyllä se sen sai sinne peruutettua! Rispektiä, ei olisi meikäläiseltä onnistunut.

Ontelolaatat hujahtivat paikoilleen hurjalla nosturilla, niinkun olisi jotenkin tarkemminkin laskettu, heh. Tässä vaiheessa Miettiset ihmettelivät, ettei ne tulleetkaan samaan taloon kun sokkelin reuna. Mutta sinne piti valaa vielä kantavien sisäseinienruoteet ja lattialle tulee vielä 200mm styroksia kuulemma. 13.-16.12. perustukset viimeisteltiin, tehtiin tolpat vielä terasseille, ontelolaattojen saumat valettiin umpeen, laitettiin sokkelille tuo musta suoja, miksi sitä nyt taas kutsuttiinkin... Pojilla alkoi ehkä pikkusen urakka painaa päälle, kun viimeistely jäi vähän pikaisesti väsätyksi. Eräs terassin tolppa oli vino kuin Pisan torni,ontelolaattojen pinta oli jätetty röpelöiseksi betonista, terassin tolppia ei slammattu... No, katsotaan mitä niille vielä tehdään.

Tässä siis kalteva tolppamme, hmm. 

 Keskellä eteisaulan mittasuhteita ja alemmassa kuvassa miehet seisovat keittiössämme. Tuliko siitä nyt liian pieni! ;)

17.12. Maatyöurakan ukkelit palasivat tontille. Sadevesisysteemit värkättiin maahan, vesi- ja viemäri johto kaivettiin ryömintätilasta käsin talon sisäpuolelle, kun ne oli jätetty varaston taakse...

Tänään maanpinta alkaa saavuttamaan tulevan korkonsa ilman viiemistä 10 cm pihapinnoitetta. Takanaapurin vanha aita (joka toisesta päästä yli puoli metriä meidän puolella) jouduttiin irroittamaan puolesta välistä ja nostamaan vasten naapurin koivuja. Maanpinnan muokkausta ei olisi muuten saatu tehtyä loppuun. Naapurille vinkattiin jo lokakuussa, että voisiko aidan purkaa kun maatöihin alettiin. Naapurin kommentti oli vaan, että no sehän on hyvä aita, voisihan sitä siirtää. Siis aita on vino, rikkinäinen ja ruma. Ei sitä siihen jätetä lopulta kuitenkaan. Mutta katsotaan mikä naapurisota tästä vielä saadaan...

Perustuspojilta oli jäänyt tontille runsaasti styroksia, joka olisi johonkin pitänyt roskiin kuskata. No sainpa hyvän idean tontilla, että eikö sen voisi laittaaautojen paikkojen alle routasuojaksi ja maaukkojen mukaan aivan hyvä idea. Näin olleen nuokin meni hyötykäyttöön ja tontti taas siistiytyi! Jospa illalla olisi hommat finaalissa tuolla, niin alkaisi mestat olemaan kunnossa! Työmaa-aidatkin taidetaan vielä pystyttää, nyt sittenkun maapinnat on kunnossa, koska rakennusvalvonnan ohje oli, että työmaa on aidattava. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan...